Monday, May 31, 2010

Huippupesijöitä / Top nesters







Vihervarpunen on huippupesijä, joka tarjoaa haasteen pesänetsijälle. Se tekee pesänsä usein korkealle kuusenlatvaan. Pesän pienuuden tähden sitä ei voi juuri nähdä. Myös lintu itse on niin pieni, että korkealla puissa ja ilmassa olevaa lintuakin on vaikea nähdä. Vihervarpunen on myös liikkuvaa sorttia, mikä tekee seuraamisen entistä vaikeammaksi eikä sillä ole mitään erityispiirrettä, jota voisi käyttää hyväksi pesänetsinnässä (tietääkseni).

Tänä keväänä vihervarpuset tulivat aika myöhään tänne tunturimaihin, mutta sitäkin runsaammalla joukolla. Järjestin aamulla sen verran aikaa, että pääsin seurailemaan vihervarpusia aseman liepeillä ja Kuntashaaran pönttöalueella.

Parissa tunnissa löysinkin urpiaisen ja vihervarpusen pesät. Urpiaisnaaraan kerjäysääni paljasti sen pesän 14 m korkeudelta kuusesta. Vihervarpusen pesä löytyi sitten yllättävän helposti. Satuin vain näkemään, kun lintu meni kuusenlatvaan ja jäi sinne. Se oli naaras, jota koiras kävi katsomassa ja itsekin se kävi välillä pois pesästä. Pesäpuun korkeus oli 14 m ja pesä oli n. 30 cm latvasta (k vas. ylh., vaaleaa luppoa pesässä).

Toinen vihervarpustilanne oli vaikeampi. Kuntashaaralla huomasin vihervarpusnaaraan, joka alkoi varoitella. Pitkään kuitenkin kesti, ennen kuin se meni pesään, mitä pesäänmenoa en huomannutkaan. Seurasin jossakin vaiheessa koirasta, joka istui kuusen latvassa. Jostain kuului toisen linnun ääntä, mutta lintua itseään ei näkynyt. Sitten lintu lähti erään kuusen latvapäästä. Päättelin siellä olevan pesän, ja jäin seuraamaan.

Kesti vielä aika tovin, ennen kuin naaras lopulta meni takaisin. Se ehkä varoi minua, kun ensin vain käväisi puussa. Sitten se meni paikkaan, mikä näytti pesältä, ja vähän aikaa pyörittyään alkoi hautoa (k oik. ylh., pesä oik., naaraan pää näkyy). Arvioin pesän korkeudeksi maasta 17 m.

Iltapäivällä osuin vielä urpiaisen pesälle. Se oli vain 6 m maasta kuusen oksalla (k vas., pesässä 5 munaa). Urpiaisen pesäpaikkaskaala on laaja; aivan maan pinnasta koivunhaarukasta vihervarpuslukemiin puiden latvoissa.










Päivän muista havainnoista kuulin iltapäivällä kahden pyyn viheltelevän toisilleen vuorotellen tunturin luoteispuolen sekametsässä. Siellä hoksasin myös nuoren hirven makuulle. Hirvi oli jotenkin erittäin laiha, mutta pakeni hyvin. Vielä näin punaruskean myyrän juoksevan kaatuneen kelon runkoa pitkin hienosti vastavalossa. Kuvia siitä en kuitenkaan ehtinyt saamaan eikä sitä toista kertaa näkynyt. Kuntashaaralla rinteestä lähti koppelo.

Tänään oli jo sateisempi päivä ja jopa ukkonenkin jytisi. Lämmintä oli alun toistakymmentä. Muutamia isoja kevätsääskiä yritti ahdistella havainnoitsijaa, mutta niiden kanssa pärjäsi. Kuusiin olivat ilmestyneet ensimmäiset kukinnot. TH

Labels: , , , ,


Comments: Post a Comment

<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?